Kuhapilkin valmistaminen

Sain idean tähän pilkkiin Erä-lehden ”kuuluisasta” Tiskipöytä-jutusta; kehittää oman, joka on myös helppo valmistaa kotioloissa, ilman suuria investointeja, ainoastaan mielenkiintoa ja vähän kädentaitoa apuna.

Tänä päivänä meille tuodaan halpatuontina pilkit ja tasapainot ulkomailta, miksi niistä pitäisi maksaa kun ne voitaisiin tehdä itse?
Mikä sen mukavampaa on, kuin saada kala itse tehdyllä pilkillä? Perhokalastajat tietävät sen, ainakin he jotka sitovat perhot itse.

Alla on kaksi eri tapaa tehdä hyvä ja toimiva kuhapilkki:

Ensimmäinen tapa

Piirrä pellille sinisellä teräväkärkisellä tussilla sabluunan mukaisesti. Leikkaa ruostumattomasta pellistä (0,5mm) kaksi samankokoista palaa ja hio ne smirgelillä mahdollisimman samankokoisiksi ja voit viimeistellä reunat karhunkieli-laikalla tai viilalla. Poraa yläpäähän piikillä iskettyyn kohtaan, joka on leveämpi, 2,5 mm:n reikä molempiin pelteihin samaan kohtaan, putsaa reiät esim. 8mm terällä. Lukitse pellit toisiinsa sopivalla tapilla tai poralla ja taivuta molemmat pellit päällekkäin keskeltä noin 120 asteen kulmaan.
Sitten taivuta alapää, se kapeampi, 10 mm matkalta 45 asteen kulmaan sisäänpäin. Poraa molempiin pelteihin alapäähän uistinrengasta varten, edelleen yläpään reiät lukittuina tapilla.

On hyvin tärkeätä, että pellinpalat ovat samanmuotoiset ja reiät ovat täsmällisesti samalla kohdalla kun ne pannaan päällekkäin. Tämä siksi, että alapään 45 asteen kulma heittää pilkin vaaka-asentoon heti ja se alkaa voimakkaasti väristä. Samanaikaisesti pellin palat hakkaavat toisiinsa ja kuuluu koliseva ääni. Takaan sen olevan todella hyvä petokaloja kalastettaessa.

Koe-uittaminen on aina tärkeä vaihe, jota ei kannata unohtaa.

Myynnissä on lukkopihtejä pellintaivutukseen tai vaihtoehtoisesti ruuvipenkki varustettuna suojatuilla leuoilla, joilla voit taivuttaa molemmat pellit mahdollisimman keskeltä toivottuun muotoon koko matkalta, vihjeenä voin "sanoa" mitä terävämpi kulma, sen voimakkaampi värinä!

Jos kulma meni liian jyrkäksi, voit puuta vasten kevyesti vasaralla naputtelemalla oikaista sitä.

Ulkonäöllä ei ole merkitystä, saa tulla naarmujakin, sillä ulkonäkö on ihmisiä varten, kalat ei niistä välitä.

Alla olevan pilkin olen vääntänyt ruuvipenkissä ilman mitään suojausta ja se on toiminut parhaiten!!

Sitä on testattu hyvin usean vuoden ajan Espoonlahdella ja myös pohjoisilla järvialueilla, kuten Päijänteellä, Lammasjärvellä ja Lentualla.

Toinen tapa

Itse olen viilannut rautaan 120 asteen uran ja siihen sopivan vastakappaleen. Peräpään taivutusta varten on kiinnitetty oma raudanpalanen. Edessä on reikä, johon yläpään 2,5 mm reikien lukitustappi uppoaa ja samalla lukitsee pellit uran päälle.

Sitten vain varovaisesti vastakappaletta vasaralla naputtelemalla, saan pellin muotoiltua, katso kuvat.

Lopuksi alapäähän tehdään reikä edelleen lukittuna eturei’istä tapilla, loppusilaus viilalla ja kiillotus huopalaikalla smirgelissä Wenol-aineella. Voit kiillottaa pellinpalat ennen taivutusta, koska silloin kiillotus onnistuu helpommin. Päivän hämärtyessä on myös mustalla tussilla värjätty pilkki toiminut mainiosti. Ja ei muuta kuin kokeilemaan.

Alla on kuvia tekemästäni pilkkityökalusta:

Käyttöohjeet

Pilkkiminen tapahtuu värisyttelemällä pohjan tuntumassa noin 10 mm edestakaisella liikkeellä, mutta välillä voit nykäistä pidemmänkin vedon joka houkuttelee kalat kauempaankin. Joskus hyvin toimii kalastaminen mormuskointi-tavalla eli väristys, nosto 10 cm hitaasti, väristys…

Joskus tuntuu kuin kalat pelkäisivät äkkinäisiä liikkeitä. Silloin pelkkä ravistus ja odotus, jota jatketaan kärsivällisyydestä riippuen muutaman minuutin jolloin se saattaa tuottaa toivotun tuloksen eli tärpin.

Koska pilkin paino on mitätön (alle 5g), se ei toimi kovinkaan syvällä,  max. noin 7m, mutta sen teho perustuu juuri keveyteen ja hitaaseen liikkumiseen/  vajoamiseen. Syvällä pilkittäessä auttaa lisäpainon lisääminen siiman varteen, mutta siiman sekaantumisen vaara on silloin suuri.

Itse käytän 0,12mm kuitusiimaa (Berkley Fireline), joka on ehdottomasti maksimipaksuus. Vapana käytän pientä musta/punaista Rapalan Tehoa. Nailonsiima voisi olla 0,20-0,25 pilkkijän taidoista riippuen.

Siimalukko on Abun valmistama pienikokoinen lukkoleikari, josta olen ottanut leikarin pois.


Testaa omaa lukkoasi kiinnittämällä sen ämpäriin jossa on 5 litraa vettä ja jos se kestää kevyen hölskyttämisen aukenematta, on kyseessä hyvä lukko.

Syötteinä käytän punaisia kärpäsentoukkia, joita pujotan jokaiseen koukkuun yhden tai kaksikin. Kärpäsentoukat ovat hyviä koska ne kelpaavat hyvin särjille ja lahnan plantuille ja silloin kun niitä löytyy, löytyvät todennäköisesti kuhatkin eli "etsi särjet, löydät kuhat". Tämä toimii ainakin merellä hyvänä ohjesääntönä. Olen itse useasti sen  todennut ja myös muilla kalamiehillä on vastaavanlaisia kokemuksia.

Myös maustetut silikoni-kärpäsentoukat ovat tehokkaita, mutta särki-indikaattoreina ne eivät toimi.

Kannattaa kokeilla välivettä usein, koska kuhat eivät aina lymyile pohjalla. Merellä kuhan saattaa löytää jopa metrin syvyydestä ruohikon reunasta tai niitä on sitten haettava syvänteistä, kaikki riippuu todennäköisesti ilmanpaineista. Niin kuin ahvenkin, kuha on aktiivinen korkeapaineella (yli 1020millibaaria) matalassa vedessä, matalapaineella siirtyvät syvempään, koska ahvenkalat eivät voi laskea painettaan ilmarakosta vaan joutuvat tasaamaan rakon paineen syvyyttä vaihtelemalla.

Näillä pilkintäohjeilla pitäisi päästä alkuun merellä, järvialueella on toiset tavat ja niitä nämä ohjeet eivät koske.

Alla on sabluuna (pituus n. 56mm, leveys n. 12mm) pellin leikkaukseen. Tulosta kuva ja liimaa se kiinni pahviin ja leikkaa tarkasti irti. Voit tehdä siitä vaikka messinkisen mallin joka säilyy paremmin. Uistinrenkaiksi suosittelen 6 mm:n ruostumattomia renkaita ja koukuksi nro 6:n kemiallista kolmihaaraista värikoukkua. Joskus 25-35 mm:n ketju pilkin ja koukun välillä on ollut tehokas yhdistelmä tai kiinnitä lukkorenkaaseen hyvä siimalukko ja siihen kolmihaara koukku, se on helppo tapa vaihtaa erivärisen koukun syönnin mukaan.

Tämä sabluuna on vain suuntaa antava eli yläpää on leveämpi kuin alapää. Se on kuitenkin riittävä tarkkuus, eihän sillä ammuta, kokeilkaa eri vaihtoehtoja.